Tällä opintojaksolla opiskellaan johtamista digitaloudessa. Kaikki alaiset tietävät, millainen on hyvä johtaja. Siksi on paikallaan opettaa myös esimiestehtäviin koulutettaville, mitä heiltä odotetaan.
Ensimmäisellä oppitunnilla saatiin läksyksi tutustua Amabilen viitekehykseen. Kyseinen malli on vuodelta 1997 mutta edelleen relevantti. Tässä kohtaa lienee paikallaa sanoa, että jätin tarkoituksella lukematta tehtävässä 1 mainitun julkaisun tekstin ennen tämän postauksen kirjoittamista, halusin keskittyä pelkästään tämän mallin luomiin mielikuviin enkä muiden tulkintoihin siitä. Katsotaan sitten tämän kirjoituksen lopussa, miten pieleen tulkitsin mallia.
Tehtävänannossa pyydettiin pohtimaan, miten digitalisaatio ja digitaaliset työvälineet yhdessä avoimen johtamiskulttuurin kanssa edistävät ko. viitekehyksen eri osa-alueiden toimivuutta. Onnekas sattuma, koska edellisessä työpaikassani Kouvolan kansalaisopistolla meillä oli hanke, jossa yhtenä tavoitteena oli digitaalisten työvälineiden käyttöönotto. Hankkeessa oli mukana kymenlaaksolaisia oppilaitoksia välillä Kouvola-Kotka. Palaverit hoidettiin suurimmaksi osaksi Adobe Connectin avulla. Oma esimieheni oli hankkeessa täysillä mukana, hän oli innostunut ja innostava. Toimin hankkeessa teknisenä tukena niin paikallisesti kuin etänä. Voidaan sanoa, että tämä hanke osaltaan kannusti minua hankkimaan lisäkoulutusta juuri digitaalisesta maailmasta.
Tehtävässä 2 piti kertoa yhteisöllisten työvälineiden käytöstä joko työssä tai opinnoissa. Ensimmäisen lukuvuoden ryhmätyöt ovat ehkä paras esimerkki tästä. Monimuoto-opiskelijoina meillä ei juuri ole yhteistä aikaa muuten kuin juuri sähköisessä muodossa. Pikaviestiminä olemme käyttäneet WhatsApp-sovellusta. Tällä hetkellä minulla on aktiivisena kolme opintoihin liittyvää WhatsApp-ryhmää, jokunen on valunut listalla jo lähes unohduksiin asti. Aion kyllä toistaiseksi pitää nämäkin ryhmät puhelimessani tallessa myöhempää tarvetta varten. Muita yhteisöllisiä työvalineitä löytyy sitten Office 365-paketista. Näitä olemme hyödyntäneet mielestäni aika kattavasti. Erityisesti Ideasta innovaatioon-kurssi osoitti, miten tärkeää jokaisella liiketoiminnan osa-alueella on hallita näiden välineiden käyttö. Itse pidän itseäni melko taitavana IT-hemmona, mutta erään muotoiluopiskelijan luova ote PowerPointin käyttöön pyöristi huuleni. Edellisessä opinahjossani datanomiopiskelijoille painotettiin, että PowerPointilla kikkailua pidetään viittä vaille kiellettynä. Tämä kokemus oli siis monella tapaa ajatusmaailmaani mullistava.
Kolmantena tehtävänä oli video-CV:n lataaminen. Tämä osa on vielä kesken, julkaisukelpoista videota ei vielä ole syntynyt. Lohdutukseksi LinkedIn-profiilini osoite: https://linkedin.com/in/vesa-turkia-b4929941
Jäin miettimään millaista jälkeä Powerpointilla on mahdollista tehdä, ja olisin kuullut asiasta mielelläni lisää. Mielenkiintoista, että aiemmin moista kikkailua ei ole katsottu suopeasti, mikähän siihen oli syynä. No, ajat muuttuvat, ja hyvä niin.
VastaaPoistaTässä nimenomaisessa esityksessä oli liikkuvaa kuvaa ja muita erikoistehosteita. KSAOssa meillä oli kouluttajana insinööri, jolle tällainen hörhöily aiheutti verenpaineen nousua. No, hän piti Powerpointia muutenkin ihan lelusoftana.
VastaaPoistaHieno lukea blogiasi, osaat ajatella todella analyyttisesti. Itsellä on niin paljon ajatuksia päässä ettei tunnu oikein sinne edes kunnolla mahtuvan ja asioiden jäsentely kirjoittaessa on vähän sekasortoista :)
VastaaPoistaAika siisti lähestyminen tossa ykköstehtävässä aiheeseen. Varmasti myös aika moni meidänkin luokalta nostaisi WhatsAppin yhdeksi tärkeimmäksi informaatio/viestintäkanavaksi, juurikin noista syistä mitä mainitsit jo.
VastaaPoistaHei, mielenkiintoista ja anlyyttistä pohdintaa. Tuo Adobe Connectin on minulle vieras työkalu. Aina oppii uutta. :)
VastaaPoistaTuo WhatsApp on kyllä voittamaton työkalu opiskeluun liittyvässä viestinnässä.
Ilkka
Tuo WhatsApp sovellus on omallakin kohdallani aktiivisin viestintäkanava koulussa kuin muussa elämässä. Tuota Adobe Connectia en ole vielä käyttänyt.
VastaaPoistaJani