Tutustumista Google Sites-palveluun

Tänään jouduin sitten tekemään jotakin, jota olen pitkään kartellut, eli luomaan verkkosivuja jollakin muulla kuin tekstieditorilla. LCCE-projektin yhteydessä piti tehdä verkkosivut joko MS 365- tai sitten Google Sites-palvelulla. Valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon ihan vain jatkuvuuden takia, tämä koulun kautta käytettävä palvelu tuhoutuu kun opiskelu (joskus hamassa tulevaisuudessa) loppuu.

Jos kiinnostaa niin voit käydä tutustumassa tekeleeseeni osoitteessa https://sites.google.com/view/tradedigivesa/

Coaching - johtaja valmentajana

Tutustuimme valmentavaan johtajuuteen 20.2. pidetyllä luennolla. Valmennuksella eli coachingilla käsitetään tässä yhteydessä kykyä kaivaa alaisista näiden vahvuuksia ja auttaa heitä paitsi kehittymään myös kehittämään itse itseään. Valmentava johtaja ei ole vaatija vaan mahdollistaja. Koska valmentamalla johtaminen on vuorovaikutteista, myös valmentaja oppii.

Saimme tehtäväksi valita tätä aihepiiriä käsittelevä kirja ja miettiä, miten voisimme hyödyntää sen neuvoja omassa työssämme. Valitsin teoksen Valmentava johtajuus, kirjoittajina Marjo-Riitta ja Vesa Ristikangas. Sivunumerot tässä kirjoitelmassa viittaavat e-kirjan sivuihin.

Hyvä valinta! Kirja on kirjoitettu mukavalla tyylillä: ote on kepeähkö, mutta sisältö on painokasta. Johtamiskulttuurin on kirjoittajien mukaan muututtava, koska työelämään saapunut Y-sukupolvi ei enää kuvia kumartele. Nuoret ovat tottuneet elämään muuttuneessa ja muuttuvassa maailmassa, työnantajan ei enää odoteta toimivan wanhan ajan patruunan tavoin. Itse asun taantuvassa teollisuustaajamassa, jossa menneisyys tulee vastaan joka kulmalla. Vielä 1930-40-luvuilla Juuso Walden ilmoitti, minkäväriset verhot on sopiva laittaa julkisivun puoleisiin ikkunoihin ja mitä kukkia ikkunalaudalla pidetään. Tällaiset ohjeet taitaisivat tänä päivänä herättää kysymyksen, että onkohan ukolla käytössä ihan täysi pakka kortteja.

Vilkaisu kirjan sisällysluetteloon kertoo, että nyt ollaan työpsykologian ytimessä. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon Learyn ja Ahlgrenin työn pohjalta kehitetty Peili-käyttäytymisprofiili. Tämä osa kirjasta oli ylivoimaisesti kiinnostavin. Käyttäytymistiede on ollut sydäntäni lähellä lukion ensimmäisestä luokasta lähtien, silloinen psykologian opettajani oli hyvin innostava. Toinen iso sysäys oli eräs henkilöstövalmennuksen kurssi, jolle pääsin osallistumaan 1990-luvun alkupuolella. Kouluttajan käyttämä teoreettinen viitekehys oli vahvasti transaktioanalyysin puolelle kallellaan, itsekin koin tuolloin voimakkaan berneläisyysherätyksen. Siitä saakka olen (osin tiedostamatta, osin en) jaotellut ihmiset karkeasti Lapsiin, Aikuisiin ja Vanhempiin. Ehkä tästä taustastani johtuen syvennyin kenties liikaakin tähän teoriapuoleen, kylmä totuus kuitenkin on se, vaikka meissä jokaisessa on jokin hallitseva luonteenpiirre, terve aikuinen (Aikuinen!) kyllä osaa eritellä tunneminänsä ja työminänsä. Toisaalta oppiva organisaatio osaa reagoida mahdollisiin sudenkuoppiin, joihin vahvasti johonkin suuntaan painottuneiden johtajien toiminta saattaa johtaa.

Kirjan keskeinen opetus on se, että johtaja, jolla on valmentava asenne omassa työssään, suhtautuu alaistensa ominaisuuksiin mahdollisuuksina eikä puutteina. Hän on päättäväinen mutta toisaalta myös alaisiinsa lämmöllä suhtautuva empaatikko. Erilaisuus voi olla voimavara.

Kirja (ja tämä teksti) on nyt hautunut pari päivää päässä, aikataulut paukkuvat ja pitäisi saada tehtyä aika paljon kerralla. Tässä projektissa tämä oikeastaan on hyväksi, kirjan opetuksia on ehtinyt työstää mielessä ja sieltä on putkahtanut esiin eräs oivallus: johtamista voi opiskella vaikka kuinka paljon, mutta kaikista ei vain yksinkertaisesti tule hyvää johtajaa. Konserni tekee kaltaisekseen, ikävä kyllä.

Valmentavaan johtamiseen kuuluu olennaisena osana kysymysten esittäminen. Sivulla 100 on otsikko Ihmettely on tunne. Tämän otsikon alta löytyy hienoja ajatuksia. Kirjoittajat kehottavat lukijaa ihmettelemään, kyselemään ja tätä kautta opettamaan. Taitava esimies käyttää ihmettelyä auttaessaan alaista oivaltamaan, että tämä voisi tehdä työnsä vähän fiksummallakin tavalla.

Mitä on digitalisaatio

Jätin otsikosta tarkoituksella kysymysmerkin pois, koska kysymyksessä ei ole kysymys vaan silkka ihmettely. Digitalisaatiota pidetään ihmettelevästä tahosta riippuen joko luovan tuhon tai pelkästään tuhon käyttövoimana. Itse asetun mielipiteineni turvalliseen keskikenttään.

Tätä tehtävää varten piti tutustua Ilmarisen ja Koskelan teokseen Digitalisaatio -yritysjohdon käsikirja. Täytyy sanoa, että suhtauduin tähän teokseen ennakkoon aika kriittisesti, mutta mitä pidemmälle pääsin, sitä enemmän innostuin. Kyse ei ollutkaan silkasta digihypetyksestä vaan lukiessa sai ihan oikeaa ajateltavaa ja jopa  työkaluja  mahdollisia tulevia työtehtäviä varten. Esimerkiksi luvussa 11 tekijät toteavat, että koska maailmaa muuttuu niin kovalla vauhdilla, viisas yritys ei yritä puhua digistrategiasta vaan digiagendasta. Toisin sanoen pitkän tähtäimen suunnitelmia on turha laatia koska maali liikkuu koko ajan. Digitalisaatio ei siis saa olla itseisarvo vaan osa yrityksen strategiaa. Tämän allekirjoitan. Olen itse touhuillut tietotekniikan parissa vaihtelevalla intensiteetillä vuodesta 1979, jolloin ostin rippilahjarahoilla BASIC-ohjelmointikieltä osaavan kotimikron. Ehkä juuri tästä syystä tietotekniikka ei ainakaan laitetasolla aiheuta kauhistusta, pystyn mielestäni keskittymään olennaiseen eli siihen, mitä näiden ihanien vehkeiden kanssa voi hommailla. Eli mitä?

Digitalisaatiohan on melko pitkälle vanhojen työtehtävien siirtämistä uudelle alustalle. Se mitä ennen tehtiin sulkakynällä ja Remingtonilla tehdään nyt tietokoneella, ja nyt käytän tätä termiä sen laajassa merkityksessä. Työn tai oikeammin työtehtävien suorittaminen ei ole enää paikkasidonnaista, joitakin tehtäviä voi tehdä toimiston ja toimistoaikojen ulkopuolella. Tämä ei ole pelkästään hyvä juttu, työn ja vapaa-ajan limittyminen saattaa aiheuttaa ongelmia varsinkin lapsiperheissä. Joitakin sanoja ja lauseita tupsahtelee mieleen: itsekuri, "isi tekee ensin tämän", kohta, huomenna jne. Yrityskulttuuri on tässäkin avainroolissa. Ilmarisen ja Koskelan kirja kannustaa johtoa asettamaan yhteisiä tavoitteita, toimimaan yrityksen kokoisena tiiminä. Ja tässäkin teoksessa lytätään siiloutuminen :)

Digitalisoituminen on tapahtunut tosiasia. Sen hyväksyminen on ensimmäinen askel kohti paranemisesta vanhan maailman haikailusta. Se juna meni jo.

2017 kevään opinnot alkoivat, Kirsin osuuden tehtävät

Uusi lukukausi alkoi, digitaalipilotit jatkavat. Kahta oppituntia viisaampana päätin siirtyä kirjoittelemaan uusia postauksia enkä enää päivittele vanhoja.

Tällä opintojaksolla opiskellaan johtamista digitaloudessa. Kaikki alaiset tietävät, millainen on hyvä johtaja. Siksi on paikallaan opettaa myös esimiestehtäviin koulutettaville, mitä heiltä odotetaan.

Ensimmäisellä oppitunnilla saatiin läksyksi tutustua Amabilen viitekehykseen. Kyseinen malli on vuodelta 1997 mutta edelleen relevantti. Tässä kohtaa lienee paikallaa sanoa, että jätin tarkoituksella lukematta tehtävässä 1 mainitun julkaisun tekstin ennen tämän postauksen kirjoittamista, halusin keskittyä pelkästään tämän mallin luomiin mielikuviin enkä muiden tulkintoihin siitä. Katsotaan sitten tämän kirjoituksen lopussa, miten pieleen tulkitsin mallia.

Amabilen mallin mukaan organisaatio joko ruokkii tai lannistaa luovuutta.Esimiehet ovat avainasemassa, he ovat organisaatiossa määriteltyjen käytäntöjen toimeenpanijoita. Omalla esimerkillään ja antamillaan ohjeilla he voivat parhaassa tapauksessa saada työtekijöiden käyttämään luovuuttaan työtehtävien suorittamisessa, ja tämä vie koko organisaatiota eteenpäin, syntyy uusia tapoja tehdä työtä, jopa uutta työtä.

Tehtävänannossa pyydettiin pohtimaan, miten digitalisaatio ja digitaaliset työvälineet yhdessä avoimen johtamiskulttuurin kanssa edistävät ko. viitekehyksen eri osa-alueiden toimivuutta. Onnekas sattuma, koska edellisessä työpaikassani Kouvolan kansalaisopistolla meillä oli hanke, jossa yhtenä tavoitteena oli digitaalisten työvälineiden käyttöönotto. Hankkeessa oli mukana kymenlaaksolaisia oppilaitoksia välillä Kouvola-Kotka. Palaverit hoidettiin suurimmaksi osaksi Adobe Connectin avulla. Oma esimieheni oli hankkeessa täysillä mukana, hän oli innostunut ja innostava. Toimin hankkeessa teknisenä tukena niin paikallisesti kuin etänä. Voidaan sanoa, että tämä hanke osaltaan kannusti minua hankkimaan lisäkoulutusta juuri digitaalisesta maailmasta.

Tehtävässä 2 piti kertoa yhteisöllisten työvälineiden käytöstä joko työssä tai opinnoissa. Ensimmäisen lukuvuoden ryhmätyöt ovat ehkä paras esimerkki tästä. Monimuoto-opiskelijoina meillä ei juuri ole yhteistä aikaa muuten kuin juuri sähköisessä muodossa. Pikaviestiminä olemme käyttäneet WhatsApp-sovellusta. Tällä hetkellä minulla on aktiivisena kolme opintoihin liittyvää WhatsApp-ryhmää, jokunen on valunut listalla jo lähes unohduksiin asti. Aion kyllä toistaiseksi pitää nämäkin ryhmät puhelimessani tallessa myöhempää tarvetta varten. Muita yhteisöllisiä työvalineitä löytyy sitten Office 365-paketista. Näitä olemme hyödyntäneet mielestäni aika kattavasti. Erityisesti Ideasta innovaatioon-kurssi osoitti, miten tärkeää jokaisella liiketoiminnan osa-alueella on hallita näiden välineiden käyttö. Itse pidän itseäni melko taitavana IT-hemmona, mutta erään muotoiluopiskelijan luova ote PowerPointin käyttöön pyöristi huuleni. Edellisessä opinahjossani datanomiopiskelijoille painotettiin, että PowerPointilla kikkailua pidetään viittä vaille kiellettynä. Tämä kokemus oli siis monella tapaa ajatusmaailmaani mullistava.

Kolmantena tehtävänä oli video-CV:n lataaminen. Tämä osa on vielä kesken, julkaisukelpoista videota ei vielä ole syntynyt. Lohdutukseksi LinkedIn-profiilini osoite: https://linkedin.com/in/vesa-turkia-b4929941

Kooste opintojaksosta

Tälle sivulle olisi tarkoitus koota taulukkomuotoon kurssin eri osa-alueita ja arvioida omaa onnistumista niissä.

 Digitaalinen liiketoiminta

Tietojohtaminen	Digitaalinen tieto  päätöksenteon tukena	Asiakas digitaloudessa	Teknolgian muutokset liiketoiminnassa
Yleiskatsaus	Yleiskatsaus	Yleiskatsaus	Yleiskatsaus
Haastavin osuus, paljon teoriaa, joka pitäisi omaksua.	Ominta aluetta niin kiinnostuksen kuin aiemmin hankitun osaamisenkin puolesta	Teknisesti helppo osa-alue, ei kuitenkaan lähimpänä sydäntä ja siksi haasteellinen.	Kiinnostava aihe, varsinkin historiaosuus oli loistava.
Kontaktitunnit	Kontaktitunnit	Kontaktitunnit	Kontaktitunnit
Nousujohteista opetusta, oikeastaan toinen kontaktikerta oli koko opintojakson vaativin sisällöltään	Kontaktitunneilla opeteltiin datan siirtämistä eri järjestelmistä ymmärrettävään muotoon. Kiinnostavia työkaluja, kuten Power BI	Hieman vieraampi aihealue, tosin kun päästiin hyödyntämään tietotekniikkaa, kiinnostavuus nousi välittömästi	Monipuolista opetusta. Ekan tunnin historiatykitys oli erityisen mieleenpainuva. Myös pilvipalveluosuus kiinnosti. Kaikkein kiinnostavin osuus oli kuitenkin 3D-tulostukseen keskittynyt ilta. Toisaalta ajatuksia herätti eniten viimeisen illan osuus. Tulevaisuus on sellainen, miksi se tehdään.
Tehtävät	Tehtävät	Tehtävät	Tehtävät
Tehtävät olivat referointeja, näissä en onnistunut. Olin ymmärtänyt tehtävänannon väärin ja siksi vastaukset olivat liian suppeita.	Aika haastavia tehtäviä, toisaalta todella käytännönläheisiä tämän kurssin näkövinkkelistä katsottuna.	Tämän osion tehtävän mukavin puoli oli tutustuminen Microsoft Dynamicsiin. On kiva päästä kokeilemaan uusia softia. Raportin kirjoittaminen sitten olikin asia erikseen, asiaa ei oikein ollut.	Kivoja ja sopivan haastavia tehtäviä. Pääsin myös soveltamaan aiemmin opittuja asioita, se on aina plussaa. Viimeisessä tehtävässä pääsi myös opettelemaan uusien softien käyttöä, tällä kertaa FreeMind-nimistä miellekartta-tyyppistä sovellusta.

Oppimispäiväkirja, vapaassa muodossa

Tätä sivua tulee luultavasti muokkailtua kaikkein ahkerimmin, tähän olisi tarkoitus kirjailla opintojen pyörteitä digitaalisen liiketoiminnan parissa lähinnä lyhyiden merkintöjen ja huomioiden muodossa. Jos jostakin nimenomaisesta aiheesta tai muusta tulee mieleen enemmän sanottavaa, avaudun asiasta enemmän omalla sivullaan.

Joitakin huomioita digitaalisen liiketoiminnan opinnoista ja opetusmenetelmistä: opettajien ja kouluttajien lähestymiskulmat vaihtelevat aika paljon. Tämä on toisaalta hienoa, toisaalta haastavaa. Haastavaa sikäli, että ei aina tiedä, mitä opiskelijalta odotetaan. Joku kaipaa tiukkaa analyysia ja toinen taas luovaa otetta. Tämä on ihan okei, vaatii vain tosiaan hiukan hahmottamista että missä mennään.

Tätä kurssia on ehkä eniten sävyttäneet monenlaisiet tekniikkamurheet. Toisaalta on hyvä, että tätä pilottivaihetta hyödynnetään eri vaihtoehtojen tarkasteluun niin raudan kuin softankin suhteen. Vaikuttaa siltä, että Lyncin ja Skypen yhdistäminen ei Microsoftilla mennyt ihan putkeen, ainakin näin suhteellisen raskaassa käytössä kaatuiluongelmia oli ihan kivasti.

Teknologian muutokset-osuus alkoi katsauksella tekniikan historiaan. Kiinnostavaa, miten vähän perusjutut ovat loppujen lopuksi muuttuneet. Tietysti tekniikan kehittyminen on tuonut uusia tapoja tehdä asioita.

Tutustumista bloggeriin

Pari vuotta on vierähtänyt siitä, kun olen viimeksi tätä alustaa olen testannut. Nyt löytyi myös kiva applikaatio ettei tarvitse ihan selaimella operoida. BlogPad pro toimii mukavasti, tällä voi hallinnoida kaikkia blogejaan, jos vain haluaa. Seuraavassa blogahduksessa sitten kenties jo vähän asiantynkääkin.